Kallahden uimaranta

 

 

Kallahden niemi on mereen pistävä harju, jonka maisemallisesti näyttävä kannasalue kasvaa yli satavuotiaita mäntyjä. Harju jatkuu nuorempana mäntykankaana ja laskeutuu lopulta meren pinnan alle muodostaen hiekkasärkkiä ja pieniä saaria, joilla on rikas linnusto.

 

Kallahden niemen kärkiosassa sijaitsee Helsingin kaupungin ylläpitämä uimaranta luonnonkauniilla paikalla. Loiva ranta jatkuu hiekkapohjaisena kymmeniä metrejä ja läheiselle saarelle ja matalan veden aikaan paljastuville hiekkasärkille voi kävellä.

 

TÄLLÄ RANNALLA LAPSIA ON ERITYISESTI VALVOTTAVA. MATALA PÄÄTTYY ÄKKISYVÄÄN, JOSSA ON VIRTAUKSIA!

Rannan palvelut:

uimavalvonta

pukuhuoneet, WC, suihku

kioski

grillikatos ja leikkipaikka

 

 

Meren armoilla kaunis on usein pientä.
Kuvan merirannikki (Glaux maritima) kasvaa uimarannan edustan saarella
ja tulee korkean veden aikaan veteen upotetuksi.

Rannalla voi kuluttaa aikaansa keräämällä simpukoita.
Idänsydänsimpukka (Cerastoderma glaucum), hietasimpukka (Mya arenaria)
 ja liejusimpukka (Macoma balthica) jäävät Suomenlahden oloissa
kooltaan varsin vaatimattomiksi.



Merinätkelmä (Lathyrus japonicus) on näyttävä hernekasvi, jota tavataan harvinaisena koko Suomen rannikolla.

Kallahden uimarannalle antavat ominaislaatunsa Suomen oloissa harvinaiset hiekkadyynit. Niillä kasvaa kovasta kulutuksesta huolimatta merinätkelmää ja siniharmaata karkeaa rantavehnää (Leymus arenarius).

Uimarannan vieressä on rauhoitettu rantaniitty, joka kuuluu Suomessa eritysesti suojeltavaan luontotyyppiin, Itämeren boreaalisiin rantaniittyihin, jotka ovat Helsingin seuduilla harvinaisia. Merenrantaniityt syntyvät maankohoamisen seurauksena. Meriveden nousu ja talviset jäät pitävät kasvillisuuden matalana ja estävät alueen metsittymisen. Harjukangas ja rantaniitty sekä merenalainen alue särkkineen ja saarineen kuuluvat Natura 2000 -alueeseen (Kallahden niitty-, harju- ja vesialueet)

Suojeltavat luontotyypit/ merenrantaniityt
Suomen Natura -kohteet
Itämeren boreaaliset rantaniityt Kallahden Natura-alueella ja sen lähiympäristössä




 

Lehtovirmajuuri (Valeriana sambucifolia) on alun alkuaan
 rantojen laji ja yleisimmillään rannikolla.

Nurmikohokin (Silene vulgaris) purppurasuoninen
 verhiö lähes varastaa huomion valkoisilta, helposti
 nuutuvilta terälehdiltä.










Rantaniitty on vaativa kasvupaikka. Kasvien tulee sietää suolaista kasvualustaa (osa suolakkokasveja) ja ne voivat jopa upota tulvivaan veteen, mutta suurimman osan kesää niitty on kuiva kasvupaikka. Monet kasvit ovat matalia, monivuotisia ja niillä on kasvullisia lisääntymiselimiä. Jäät ja tulvat tekevät kasvillisuuteen aukkopaikkoja, joissa avautuu kasvumahdollisuus monelle heikolle kilpailijalle (mm. yksivuotiset isolaukku ja punasänkiö (Odontites vulgaris), jotka myös ovat puoliloisia eli hankkivat ravintolisää naapureiltaan.

Rantaniityllä viihtyvät ruoholaukka,

isolaukku (Rhinanthus serotinus) ja

ahosuolaheinä (Rumex acetocella).

Pikkurantasappi (Centaurium pulchellum)
 on katkerokasvi, jota on käytetty
 lääkkeenä mm. munuaisvaivoihin.

 

 

 

Nyylähaariko (Glaux maritima) pitää pintansa merenrannalla hennosta
ulkomuodostaan huolimatta. Nimensä kasvi on saanut ylempien
 lehtihankojen itusilmuista.



 

Kallahden rantaniittyä uhkaa kulutus, ruovikoituminen ja yleinen rehevöityminen. Rantaniittyjen maatalouskäytön, niiton ja laiduntamisen, loppuminen on lisännyt umpeen kasvamisen riskiä. Silti korkeastakin kasvustosta löytyy kauniita lajeja.

 



Rantanätkelmä (Lathyrus palustris) menestyy
korkeassa ruoikossakin.

Rantatädyke (Veronica longifolia) voi
 kasvaa yli metrinkin mittaiseksi

Kallahden uimarannalle ajetaan Meri-Rastilan kautta.