Itähelsinkiläisiä hemmotellaan upeilla ulkoilualueilla - kaikkina vuodenaikoina. Uutelan ulkoilualueella luontopolku seurailee merenrantaa. Jääkausien sileäksi hiomat kalliot ja kivikkoiset merenlahdet tarjoavat puitteet kävelyretkelle ja Nuottaniemen tai Niemenapajan grillikatokselle voi pysähtyä nauttimaan eväitä.
Valoisalla merenrannalla kasvaessaan männystä tulee leveäoksainen. Kasveilla fenotyyppinen joustavuus on erityisen suurta eli ympäristötekijät voivat suuresti muokata kasviyksilön kasvutapaa ja ulkomuotoa. Tämä mänty kasvaa pienellä uimarannalla Hallkullanniemellä. Ranta ei ole virallinen uimaranta mutta se on kaupungin omistuksessa ja vapaasti käytettävissä. Rannan hiekka on hienoa, pohja miellyttävä (sopii lapsille) ja merelle sekä Skatan niemelle avautuvat maisemat täydentävät kesäisen nautinnon.
Kapealla ja jyrkkärantaisella Skatan niemellä voi etenkin syksyisin aistia ihmistä suurempien voimien mahdin. Helsingin kaupungin omistamalle alueelle pääsee Skatanniemitietä pitkin, joka puhkaisee ensimmäisen maailmansodan aikaisen tykkipatterin ja jatkaa läpi yksityisen huvila-alueen muuttuen lopulta kärkeen johtavaksi poluksi.
Särkkäniemen luonnonsuojelualue sijaitsee alueen itäreunalla. Sinne pääsee metsäpolkuja pitkin kulkemalla siirtolapuutarhan poikki ja sivuamalla Skatan maatilaa tai ajamalla suoraan Särkkäniemen parkkipaikalle. Luonnonsuojelualueella tulee liikkua polkuja pitkin. Alueen luonnonsuojelullisesti arvokkainta antia on laguunilahti ja siitä kuroutuneet kluuvit, altaat, jotka joiden vesi vaihtuu vain poikkeuksellisen korkean meriveden aikana. Sekä lahti että kluuvit ovat vahvasti ruovikoituneet, mikä kuitenkin edustaa alueen luontaista kehitystä ja tarjoaa ihanteellisen elinympäristön mm. sammakkoeläimille.
Särkkäniemen luonnonsuojelualue on erityisen arvokas alue matelijoille ja sammakkoeläimille ja keväällä sen huomaa! Rannoilla paistattelee erityisesti rantakäärmeitä (mutta myös kyitä), joita ei tule häiritä! Kluuveissa on vahva sammakkopopulaatio, jonka keväisestä kudusta ei kurnutusta puutu.
 |
| Rantakäärmeet (Natrix natrix) tankkaavat lämpöä rantakivillä ja laitureilla valmistautuessaan lisääntymiskauteen. |
 |
| Metsätähden (Trientalis europaea) kukinta jää Etelä-Suomessa toisen valkokukkaisen, valkovuokon, varjoon. Koko maassa esiintyvä metsätähti menestyy myös kuivissa kangasmetsissä. |
 |
| Kasvupaikkojensa suhteen monipuolinen ojakellukka (Geum rivale) löytyy mm. Särkkäniemen luonnonsuojelualueen rantalehdoista. Sen on kellomaisine nuokkuvine kukkineen yksi Suomen luonnonkukkien kaunottarista. |
Tarkempaan tutustumiseen (sisältää alueen kuvauksen)
Kartta (OpenStreetMap), mittakaava 1:18500
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti